keskiviikkona, elokuuta 06, 2014

Nälkämaan laulu - "Vapaaehtoiseksi Ukrainaan?"

Jyrki Kuusirati kommentoi Veli-Pekka Leivon blogin Kitinää Näläkämaasta kirjoitusta "Vapaaehtoiseksi Ukrainaan" - tai paremminkin sen yhtä kommenttia 4.8.2014:
Etenkin kun Transnistriaan liittyvät moninaiset maantieteelliset nimet ovat monille tuiki tuntemattomat, muutama Transnistrian nimistöön liittyvä sekava selvennys on paikallaan.  
Dnestr on Bessarabian ja Transnistrian välinen rajajoki, joka laskee Mustaanmereen. Venäjäksi se on Dnestr (Днестр), moldovaksi Nistru ja ukrainaksi Dnister (Дністер). ”Dnister ei ole vähäinen joki”, kirjoitti ukrainalaissyntyinen Nikolai Gogol romaanissaan Taras Bulba.  
Nistru on Dnestrjoen romaniankielinen nimi. Nistru-nimeen pohjautuu Dnestrin vasemman rannan – ja bessarabialaisen Chisinaun ja romanialaisen Bukarestin näkökulmasta Dnestrin takaista – aluetta tarkoittava Transnistria, mutta dnestriläiset itse käyttävät omasta alueestaan mieluummin nimitystä Pridnestrovie (venäjäksi Приднестровье), joka on Transnistrian venäjänkielinen nimi. Suomeksi Pridnestrovien luontevin käännös olisi ehkä Dnestrinranta.  
Kaikki Transnistrian alueen nimet viittaavat Bessarabian ja Transnistrian väliseen rajajokeen, joka on venäjäksi Dnestr ja moldovaksi Nistru.  
Nimityksen Transnistria tekee dnestriläisten näkökulmasta ongelmalliseksi se, että trans-etuliite tarkoittaisi alueen olevan Nistrujoen takana – eikä dnestriläisten itsensä mielestä alue ole tietenkään minkään takana, vaan siinä Dnestrin rannalla. Nistrun takana se on ainoastaan Chisinausta tai - mikä dnestriläisen historiannäkemyksen ja toisen maailmansodan aikaisten kokemusten mukaan vielä pahempaa - Bukarestista katsoen. Siksi Pridnestrovie on perusteltu, ja Tiraspolin hallinto suosittaakin ja käsittääkseni suorastaan lailla säätää, ettei maan nimen virallista lyhytmuotoakaan käännettäisi millekään kielelle, vaan se olisi esimerkiksi englanniksi Pridnestrovie.  
Transnistria (moldovaksi Транснистриа) on Dnestrin vasemmalla rannalla olevan alueen nimi romaniaksi. Nistria tulee joen romaniankielisestä nimestä Nistru. Nimi Transnistria tulee alueen sijainnista Dnestrjoen takana – siis Moldovasta ja Romaniasta katsoen. Transnistrian itsensä mielestä se tietenkään sijaitse minkään takana, vaan se sijaitsee Dnestrjoen rannalla. Toisen maailmansodan aikana akselivaltoihin kuulunut Romania kutsui valtaamaansa Nistrun ja eteläisen Bugjoen välistä aluetta Transnistriaksi. Tästä Transnistrian kuvernementista (Guvernământul Transnistriei) tuli tuhoamisleirien saaristo, ja tässä on se toinen syy dnestriläisten Transnistria-nimeä kohtaan tuntemaan inhoon.  
Kansainvälisessä julkisuudessa Transnistrian aluetta kutsutaan Katalin Miklóssyn mukaan joko ”Dnestrin toisen puolen alueeksi” tai yksinkertaisesti Transnistriaksi. Moldovan tasavallan hallitus käyttää Transnistrian alueesta virallisesti nimeä Dnestrin vasemman hallintoalueyksikkö, joka on moldovaksi Unitățile Administrativ-Teritoriale din Stînga Nistrului eli lyhyemmin Stînga Nistrului.  
Sen sijaan Transnistriaa tarkoittavat erilaiset sekamuodostelmat, joiden alussa on latinalainen trans ja sen jälkeen venäläinen tai ukrainalainen joennimi tai sen johdos, eivät ole esimerkiksi kirjan The Moldovans – Romania, Russia, and the Politics of Culture kirjoittaneen Charles Kingin mukaan toivottavia. Tällaisia epätoivottavia sekamuodostelmia ovat muun muassa Transdnestria ja Transdniester.  
Transnistria, jossa alussa on latinalainen trans ja lopussa romanialaisesta Nistru-joennimestä johdettu loppuosa, on näistä trans-alkuisista kaikkein selkein ja johdonmukaisin. Tämä siitä huolimatta, vaikka Transnistriassa ei tästä lännestä vakiintuneesta nimestä pidetäkään.  
Minusta Suomessa ja suomessa voitaisiin puhua Transnistriasta, kun tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, ja Transnistrian separatistisesta tasavallasta puhuttaessa voitaisiin käyttää vaikkapa sen moldovankielistä virallista lyhytmuotoa Nistrenia, kun tarkoitetaan Dnestrin moldavialaista tasavaltaa. Ne molemmat - sekä Transnistria että Nistrenia - sopivat suomalaiseen suuhun. 
Ukraina ja Ukrainan lippu. Kuva: viktoriamedia.org. 
Kaksi päivää myöhemmin Kuusirati kommentoi saman blogitekstin muuatta toista kommenttia: 
Dnestrjoen molemmat rannat ovat suomalaisille tutut muustakin kuin vuonna 1713 sattuneesta Benderin kalabaliikista.  
Benderin kalabaliikin jälkeen Transnistrian alueella vierailleita suomalaisia ovat ulkoministerit Ilkka Kanerva ja Alexander Stubb, Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidentti, kansanedustaja Kimmo Kiljunen, jonka blogiteksti on julkaistu myös hänen kirjassaan Satakolmetoista viikkoa - politiikkaa siltä puolelta (2009) ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen sekä Anna Kontula, joka 8.9.2009 kirjoitti blogitekstin ”Maasta jota ei ole”.  
Presidentti Martti Ahtisaaren kriisinhallintajärjestö CMI ei siis ole ainoa suomalainen, joka on toiminut Transnistriassa aktiivisesti.  
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajana ulkoministeri Ilkka Kanerva tammikuussa 2008 pyrki käynnistämään neuvottelut Transnistrian kiistasta, matkusti ”Ukrainan kautta Moldovaan” (niin kuin Helsingin Sanomat otsikoi 18.1.2008) ja kävi matkallaan myös Transnistriassa.  
Kun Kanerva joutui eroamaan niin sanotun tekstiviestiskandaalin takia Suomen ulkoasiainministerin tehtävästä huhtikuussa 2008, hänen seuraajakseen ulkoministeriksi nimitettiin Alexander Stubb. Ulkoministeri Stubb jatkoi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajana, jossa tehtävässä hän joutui selvittämään paitsi Venäjän ja Georgian välistä sotaa myös Transnistrian jäätynyttä konfliktia. Esimerkiksi Moskovassa huhtikuussa 2008 Sergei Lavrovin luona vieraillessaan Stubb kiinnitti huomiota muun muassa Transnistrian jäätyneen konfliktin sovitteluun.  
Syyskuussa 2008 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö pyrki käynnistämään Transnistrian konfliktin statusneuvottelut. Kun kansanedustajat Kimmo Kiljunen ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen vierailivat tuossa ”Neuvostoliiton ulkomuseossa” - kuten Kimmo Kiljunen Transdniestriaksi kutsumaansa aluetta luonnehtii - syksyllä 2008, tämän vierailun jälkeen Salolainen totesi: ”Jos ennen vierailua olimme hämmentyneitä, niin tämän vierailun jälkeenkin sitä olemme, nyt vain astetta korkeammalla tasolla.” 
Jälkimmäinen kommentti on muokattu kommentista, jonka Kuusirati kirjoitti Arto Mustajoen blogitekstiin "Nyt Krim - seuraavaksi Transnistria?

Ei kommentteja: